Kallavesj

Kallavesj, Kallavesj, järviij järvi, siinä pesj

äet mun paetanj monta kertoo, isä särillep pitj mertoo,

veljmies salloo tuulastelj, tiirustelj, riijustelj.

 

Kallavesj, Kallavesj, kallis kaeslarantonesj!

Siellä päevät puikkelehtii, siellä kuikat, laevat tehtii

purjehtimmaa mualimaa, avaraa, merriin taa.

 

Kallavesj, Kallavesj, suarinesj ja salaminesj!

Tokko suanen koskaa ennee kierteep Puijonsarven nennee,

missä laevat huuteloo: Kuopijoo, Kuopijoo!

Savolaisen laulu

Mun muistuu mieleheni nyt

suloinen Savonmaa,

sen kansa kaikki kärsinyt,

ja onnehensa tyytynyt,

tää armas, kallis maa!

 

Jos kielin voisi kertoa

näkönsä vanhat puut,

ja meidän vaarat virkkoa,

ja meidän laaksot lausua,

sanella salmensuut.

 

Niin niistäpä useampi

hyv' ois todistamaan:

"Täss' Savon joukko tappeli

ja joka kynsi kylmeni

edestä Suomenmaan!”